Tästähän sitä lähdettiin vajaa vuosi sitten. Tilat rakenneltiin toimivaksi, mutta mahdollisimman minimillä sillä ajatuksella, että katsotaan nyt miten homma toimii yhtiön muiden osakkaiden suhteen ja yleensäkin käytännössä. Tilat on läpäissyt mukavasti testiajan, pölyä ja ryönää ei näköjään ilmesty itsestään tavaroiden päälle normaalia asuinhuoneistoa enemmän, eikä ulkosää tunnu vaikuttavan sisätiloihin mitenkään oli sitten +30 tai -30. Ilmeisesti myös Hesuksen kanssa ollaan testiaika läpäisty, koska varoituksia ei ole sadellut eikä nimettömiä ”HÄIPYKÄÄ RENTUT!” lappuja oveen ilmestynyt.
Eilisilta uhrattiinkin sitten käyttökokemusten tuomien ideoiden yhteenvetoon ja pieneen mietiskelyyn, että olisiko aiheellista tilan yleisilmettä lähteä hiukan virkistämään lisärakentelulla. Väliseinät päätettiin lopultakin levyttää myös sisäpuolelta, onhan tuo kieltämättä vähän keskentekoisen näköinen ollutkin. Lattiaremontti pistettiin vakavaan harkintaan, vaikka nykyinen betonipinta onkin kohtuu hyväkuntoinen, niin siivoamisen kannalta on hieman työläs, eikä tuon betonilattian luoma yleisilme mitenkään kovin raikas ole. Kustannuspuoli lattiaremontissa on yleensä se kivulian osuus, mutta ammatin suomien suhteiden avulla materiaalipuolen menot jää kohtuullisiksi, ja kun työtä ei tarvitse ulkopuolisilla teettää, niin eiköhän tuokin parannus tule tiloihin tehtyä. Uusia kalusteita heivattiin eilen paikalle, ja näiltä osin tila alkaakin nyt olla kunnossa, myös lääkekaappi ”ensiapu”-pulloineen luonnollisesti lisättiin varustuksiin.
Kuvauskäytön suhteen studio on osottautunut varsin toimivaksi, jotain väliverhosysteemeitä ideoitiin rakennettavaksi ja muutamia sähkövetoja pois lattioilta pyörimästä. Moottoroitu taustakartonkikone tosin pisti hieman raapimaan päätä, peruskäytössä laite on kyllä näppärä, mutta kun alumiiniputkia ei ole kuin se 3kpl ja taustan vaihtaminen pahviputkelta alumiiniselle on kyllä sellaista jumppaa ja tuskaa varsinkin yksin, on tuon laitoksen korvaaminen tavallisella ketjuvetoisella (mihin pahviputket saa vaihdettua heittämällä) pikkuisen alkanut houkuttaa. Ylellisyyskapineesta luopuminen tuntui vain ajatuksena hieman haikealta, mutta mielialat piristyi kun uusi parempi käyttötarkoitus keksittiin, laitteesta rakennetaan kesän grillijuhliin moottoroitu varraskone. Kolme erillisillä suuntaa vaihtavilla moottoreilla varustettua liki kolme metristä varrasta, eli käytännössä yht’aikaa hiilloksen päällä voidaan pyöritellä 15:sta pientä sikaa, tai vaihtoehtoisesti yhtä täysikokoista hirveä.
Mukana hirven paistossa!
MUKANA !