Vuosilukemat meni vaihtoon rapsakassa pakkaskelissä, ja perinteitä vaalien lupasin olla tekemättä mitään lupauksia. Päivän toipumisen jälkeen pitikin kattoon syljeskelyt unohtaa, kaivaa kamera esiin ja lähteä hääkeikkaa hoitamaan. Pirullinen pakkanen aiheutti kieltämättä pientä jännityksen värinää studiolle mennessä, ko. tilaa kun ei kuitenkaan asumiskäyttöön ole suunniteltu, eikä lämmityksen tehokkuudesta kovilla pakkasilla ollut mitään tietoa. Ikävät mielikuvat jäisistä lattioista ja jääpuikkoja puskevista salamoista oli onneksi turhia, lämmöt pyöri miellyttävästi parinkymmenen kieppeillä.
Hääparin potrettikuvaus meni mukavasti, aikaa oli kerrankin riittävästi, ylimääräistä porukkaa ei yhtään, ja pariskunta oli vielä erittäin helppo kuvattava. Kirkkoon siirryttiin studiolta rehvakkaasti kulkupelillä, missä kuski alkoi olla jo kirkon pihalla kun takavilkku vielä välkytteli studion nurkalla.
Kirkkokuvausten jälkeen varsinainen kuvauskeikka olikin pulkassa ja pääsin heittämään vapaalle muun juhlaväen kanssa. Kun tuo kamera kerran juhlapaikalle kulkeutui, niin tulihan tuolla jotain kuvaakin otettua, onneksi noista kuvista ei mitään vastuuta ole, ja vielä suurempi onni oli järjen pelaaminen sen verran, että kalusto tuli järjestettyä turvaan lukkojen taakse juhlapaikalta ensimmäiseen jatkopaikkaan siirtymisen yhteydessä.
Toipumisen jälkeen kuvia tarkastellessa voi todeta, että tarpeelliset ja viralliset kuvat onnistui (onneksi) ihan ok. Myös juhlapaikalta tuli yllättäen muutamia helmiä…ja jonkinlainen läjä varsinaisia takalaittomia, mikä nyt ei juurikaan yllätä….
